CHRISTMAS

Eli tässä ollaan selviydytty joulun yli! Varmaan moni titää että pieniä eroja Suomi ja Jenkki joulun välillä on ja listasin teille pari kohtaa. 

1) Stockings - eli siis joulusukkaan saatavat pikkuset lahjat, jokasella on oman nimen varustettu joulusukka ja perinteisesti on takan reunukselle ripustettu. Meillä oli vaan sohvalla laitettu kun ei kunnollista takkaa oo. Vanhemmat siis täyttää nää sukat (ainakin meillä) ja sisältä löytyy esim pikku leluja, kosmetiikkaa, karkkia ja muuta kivaa. 

2) Joulua juhlitaan 25. joulukuuta - erityosesti lännessä päin 24. päivä on vielä aivan normaalityö päivä, täällä idässä ollaan vähän eurooppalaisempia ja suurellaosalla jo vapaapäivä on aatto. Eli aattona ei mitään ihmeellistä. 

3) Joulu tuntuu olevan enemmän vain koristuksia, lahjoja ja materiaa - joo kyllä Suomessakin pikkulapsille tärkeää on lahjat, mutta oon pienestä asti oppinut arvostaa sitä että perhe on yhdessä, syödään paljon ja hyvin ja ylipäätään että kaikki ois onnellisia. Täällä joulu on yhtäkuin materia aika lailla. 

4) Joululaulut alkaa jo lokakuussa - joo Suomessakin nykyään alotetaan radioissa soittaa paljon joululauluja aikasin, mutta lokakuu on musta tosi aikasin haha! 

1) Ylhäällä oikeella minä ja Hirono, joka tuli host perheensä kaa kattomaan Dickens Joulu festivaalia. | 2) Mun YEO Rotarilta toi mun perheelle lahjaks sen ite tekemiä "kakkuja" ja voita, tosi hyvää oli! | 3&4) Alarivin kuvat Dickensistä Revelsien aikaan, eli yhteislaulua.

Meillä alkoi joulu jo aattona, ja syötiin cheese&crackers (perheen jouluperinne), kasviksia ja dippiä ja muuta pientä naposteltavaa. Meille tuli kylään momin vanhemmat eli pienellä porukalla joulua vietettiin. Ruuan jälkeen avattiin isovanhempien lahjat, momilta pari lahjaa ja perheen sisäsen Secret Santan. 

1&4) Mom ja dad löys Topsista (vähän niinku S market) ruotsalaista glögiä! Maistui tosi hyvälle. | 2&3) Mein aattonapostelut. 

Täällä on perinteenä jättää Joulupukille lautaselle keksejä ja joskus myös maitoa, koska hän tuo lahjat yön aikana. Näin tehtiin. Pikkuveljen (10 v) kanssa oltiin aikasemmin päivällä väitelty että asuuko Joulupukki Suomessa vai Pohjoisnavalla, niin hän jätti kysymyksen tuosta asiasta myös. Käytiin kaikki nukkumaan uusissa momin tekemissä pyjamahousuissa jotka saatiin joululahjaks. (Itse noihin housuihin mahtuisin kaksikertaa). 

Aamulla mut tultiin herättämään 6:30, kun tuo nuorimmainen kymmenenvuotias oli liian täpinöissään lahjoista. Koko perhe kokoonnuttiin olohuoneeseen sitten pyjamat päällä. Joulupukin vastaus pikkuveljen kysymykseen oli että asuu molemmissa paikoissa, sekä Korvatunturilla että Pohjoisnavalla. Meillä jokainen sai yhden lahjan Joulupukilta, joka oli hienossa Joulupukin punaisessa pussissa niinkuin leffoissa. Sitten mulla itsellä oli paljon lahjoja esim Rotarilta, Secret Santa ja Suomesta. Sitten loput lahjat oli momilta ja dadilta. Tänä vuonna en saanut mitään isoa ja kallista, niinkuin Suomessa ehkä oisin saanut, mutta sitä merkityksellisempiä lahjoja tuli! 

1) Sain suomi mummolta lapaset, virkatut joulupallot ja kortin. Kiitos! | 2) Näkyy vähän lahjoja kuusen alla. | 3) Lahjojen availua. | 4) Vähän pimeä kuva, mutta sohvalle asetettu kaikkien stockings sukka. 

Kun lahjat oli avattu mentiin aamupalalle, ja aamupala koostui suurilta osin joulu cookieista, leivoksista ja hedelmistä. Sitten melkein kaikki meni takas petiin. Myöhemmin kun herättiin niin juttelin Skypessä perheen kanssa monta tuntia, oli tosi ihanaa jutella heille pitkästä aikaa!

1) Mom teki itse mulle tollasen peiton, siinä on kunnon tarina takana mutta lyhyesti siis hän on tehnyt jokaiselle lapselle ekaksi jouluksi vastaavan peiton niin mullekin. | 2) Sain Rotary clubilta tälläsen Marcellus peiton, se on vähän niinkuin Marcelluksen kartta ja toi on koulun väreissä. Perhe ihmettli että mistä ton on Rotaryt löytänyt kun tosi vanha ja ei enää missään myydä! | 3) Mun lahjakori näytti tältä! | 4) Annoin kaikille perheenjäsenille Suomi mummon tekemät villasukat. Kaikki tykkäs, esim pikkusisko on koko 4 kk ihaillu mun tennarivillasukkia, pikkuveli "luisteli" sukilla sisällö ihan innoissaan ja oli kuulemm lämpimät, ja täällä lattiat on tosi kylmät. 

Amerikkalaiset on tunnetusti laiskoja, joten koko päivä meni pyjamat päällä kirjoja lukien, perheen kanssa ollen ja Netflix sarjoja katsellen. 

1) Mein jouluruuat. | 2) Kaikki pöydän ääressä. | 3) Sisko tekemässä mulle maskeerausta, ja kiinnittämässä mun poskeen ongen koukkua. | 4) Joulu ei koskaan lopu, kuulemma. 

Tän jälkeen oli joulu dinner, ja saa taas kiittää miten hyvä kokki! Syötiin ja juteltiin paljon. Sitten kun sisko oli saanut teatteri maskeeraus pakkauksen joululahjaksi niin testattiin sitä ja musta tuli merenneito. Katoin sitten Netflixiä pitkälle yöhön ja tuskailin muhun kiinnitetyn silikon poisottamisen kanssa. 

Oli mukava joulu, mutta tosi erilainen. Oon ihan onnellinen että seuraava joulu tulee vietettyä Suomessa, vaikka tääkin oli aivan korvaamaton kokemus! 

Maija xx

WHAT AM I UP TO

Viimeisten viikkojen aikana olen...

Tänään oli Ugly Christmas Sweater päivä koulussa! Niin Amerikkalaista. 

Käytän Snapchatia aivan liikaa. 

Syönyt aivan liikaa Suomi suklaata. 

Ollut paljon kipeenä ja koti-ikävässä.

Haaveillut Suomeen takaisinmenosta. 

Tavannut uusia ihmisiä. 

Todennut olevani erittäin epä-amerikkalainen. 

Itkenyt silmät päästäni erittäin usein. 

Nauranut enemmän kuin koskaan. 

Syönyt hyvää ruokaa. 

Hengannut vaihtareiden kanssa. 

Ollut New York Cityssa. 

Vältellyt läksyjä. Ja sitten itkenyt arvosanojen perään. 

Virallisesti lopettanut Maastojuoksu kauden. 

Kironnut koulun, kun joudun tekemään kaiken saman työn kuin kaikki normit amerikkamuksut täällä. 

Stressannut koulusta aivan liikaa. 

Oppinut luopumaan ja pitämään kiinni. 

4 MONTHS

Oon samalla innoissaan ja vähän ehkä haikeekin kun tänään on mennyt jo neljä kuukautta tällä puolella valtamerta. Mulla on kotifiilis täällä, vaikka en tosiasiassa oo vielä ees tajunnut että mihin oon ryhtynyt. Kotifiilis tarkoittaa mulle sitä että tiedän miten kävellä kylällä, en tunne oloani eksyneeksi niin koulussa kuin kotona, ja että mulla alkaa pikkuhiljaa rakentumaan tänne pohja. 

Se n ihan totta: mun elämässä mikään ei oo samaa mitä oli Suomessa. Totuttelen vieläkin. Esimerkiksi monet luonteenpiirteet on täällä kääntynyt ylösalaisin: ne ketkä mut tuntee paremmin niin tietää että oon erittäin temperamenttinen tapaus, mutta täällä oon oppinut tilanteessa kuin tilanteessa vain hymyilemään ja sanomaan nätisti jos joku asia on väärin tai vaan olemaan hiljaa, sekä kun normaalisti oon todella sopeutumisesti helppoa mulle ni täällä tää vaan vie aikaa. 

Voisin teille samalla vähän höpötellä mitä täällä oon tehnyt, kun sitä kuitenkin asiaa kiinnostaa eniten teitä ketä tätä nyt lukeekaan! Alunperin tän piti olla 100 päivää postaus, mutta vähän jäi.. Varoiitan että tää postaus tulee olee PITKÄ! 

Lupaan oikeesti alkamaan postausta kuukausittain, tai jopa viikossa! 

Mutta asiaan! 

Neljässä kuukaudessa olen...

... Tavannut mahtavia ihmisiä maailaman jokaisesta kolkasta.

... Juossut Suomessa tuntematonta, mutta AIVAN MAHTAVAA, lajia nimeltään Cross Countryn aivan mahtavan joukkueen kanssa! 

... Päässyt käymään aivan mahtavissa paikoissa New Yorkin osavaltiossa! (Ylhäällä Lechworthin luonnonpuisto Ithacassa, tippukiviluola Albanyn lähellä, alhaalla NYCssä WTC memorials ja Niagara Falls Kanadan puolessa.)

... Kokenut aidon Amerikkalaisen Halloweenin! (Yläkuvassa minä, Tori, Leo ja Crystal trick or treating läheisessä kaupungissa, karkkiekierroksen saldo ja karkkien vaihtelut, tehtiin Leon ja mun eka American prank vessapaperilla, mom tykkää aina koristella ja jenkit yleensäkin mein talon teeman mukaan!)

... Saanut upeita vaihtarikavereita! (Ylhäällä oikeela Dani Chilestä, Sara Unkarista, alhaalla Samara Brasiliasta ja Hirono Japanista.)

... Syönyt tosi paljon hyvää ruokaa! Jos on joku juttu minkä Amerikka hoitaa, niin se on ruoka. Voin yhden käden sormilla laskea kuinka monta kertaa oon täällä syönyt oikeaa roskaruokaa. Täältä löytyy siis mitä vaan ruokaa haluat ja on niin hyvää! 

... Tehnyt Skaneateles kaupungissa tapahtuvaa joulufestivaalia nimeltään Dickens Christmas! Ollaan siis n 1800 luvun alun henkilöitä ja periaatteessa vaan lauletaa joululauluja, viihdytetään vieraita ja ollaan roolissa. Tää on tosi hauskaa ja tosi suosittu! Paljon turisteja. 

... Saanut mahtavia kavereita. Vaikka täällä on vähän vaikeeta kavereitten saanti niin kyllä se paranee joka viikko! 

... Kamppaillut kipeytyvän nilkan kanssa. Jotkut varmaan tietävätkin että mulla repes mukavsati nivelsiteet nilkasta viime tammikuussa ja ei oo ihan täysin parantunut. Täällä kuitekin juoksu alkanut laittaa sen enemmän kipeäksi. Toivotaan että ei pahene! 

... Joutunut salakuvauksen uhriksi kun sitä olem vähiten odottanut. 

Mulla on ollut mahtavat 4 kk kaiken kaikkiaan. Oon niin onnellinen täällä, vaikka välillä oon vaan niin done tän kaiken mitä täällä on kaa ja haluisin vaan jäädä sänkyyn nukkumaan.

Ja viimeviikolla olin elaa kertaa homesick! Skypepuhelu Salla siskolle helpotti kovasti. 

Kertokaa rohkeesti mitä täällä haluisitte lukea ystävät rakkaat, kun tätä varmaan seuraa vaan akrosta, mama ja eno.

Maija xx

ROTARY ORIENTATION CAMP

Jostain kumman syystä tää postaus on jäänyt tänne pelkäksi luonnokseksi ja en oo postannut! Mutta tässä selittelen että mitä tapahtuu vaihtariviikonlopuissa! 

Tosiaan tossa ekana viikonloppuna koulun alun jälkeen olin mun piirin, eli 7150:n ensimmäinen orientaatioleiri. Siitä onkin jo kaksi viikkoa! Se pidettiin Baldwinsville nimisessä kaupungissa, jossa mun ihana country contact asuu ja sinne on matkaa noin 20 minuuttia autolla. 

Saavuttiin perjantaina Baldwinsvillen suerakuntatalolle tms kirkkopaikkaan. Eka päivö meni lähinnä tutustuessa toisiin vaihtareihin, oli vähän sellasta workshopmaista koulutusta keskustellen pienryhmissä. Pelattiin koripalloa ja syötiin ja kuunneltiin musiikkia ja vaihdettiin kokemuksia keskenään. 

Majotuttiin paikallisten Rotarien luona. Mä ja saksalainen Johanna majotuttiin todella mukavassa perheessä Baldwinsvillen maaseudulla. Perheen äiti on kotosin Ruotsista ja vitsailtiinkin että "We're equally away from home" eli ollaan yhtälailla kaukana kotoa. Perheen nuorempi tyttö on tällä hetkellä Saksassa vaihdossa ja itseasiassa 20 min lähellä tän Johannan kotikaupunkia! Vanhempi tyttö, Anna, on senior ja tosi mukava.

Lauantaina vaiheltiin pinssejä ja käyntikortteja, otettiin ihan hurjasti kuvia myös! Tehtiin englannin kielen kokeen kuunteluosuus, joka on siis sitä varten että Rotaryt näkee jos tarttee kieli tutorointia. Lisäæ koulutusta ja vakavaa aihettakin, esimerkiksi kaupungin poliisi tuli juttelemaan meille ja keskusteltiin paljon säännöistä. 

Meillä oli myös maissinkuorinta kisa! Oli ihan sika hauskaa ja mun joukkue voitti!!! En ollu koskaan ennen kuorinut maissia niin uusi kokemus koettu. Maissi on siis kotoisin itäisestä USA:sta ja täällä on tosi paljon maissipitäjiä. 

Illalla isäntäperheen tyttö vei tpisen vaihtarin, Johannan, ja mut jätskille ja oli toosi hyvää peanutbutter-chocolate jäätelöä! 

Sunnuntaina jouduttiin pukee päälle super isot (kaikilla oli sama koko) Rotary T-paidat bleisereiden alle... Meillä oli kyllä hauskaa nauraessa noille paidoille. Meillä oli vielä pienryhmissä workshopmaista juttelemista esimerkiksi yhteydenpidosta kotiin ja rahankäytöstä. 

Tosi kiva oli kun meillä oli Country contactin kanssa oma hetki. Mun country contact, Mindy, asuu siis Baldwinsvillessä ja oon tänä vuonna sen ainut "hoidettava". En ois parempaa yhteyshenkilö voinut toivoa! Hän oli jo lentokentällä vastassa, mutta tän viikonlopun aikana pääs ihan kunnolla juttelemaan ja tutustumaan enemmän. Lisäksi Mindyn poika, Derrick, on ihan huippu! Meillä kohtaa huumorintajut tosi hyvin ja hän on ollut Taiwanissa vaihdossa vuosia sitten joten ymmärtää tosi hyvin mitä on menossa mun elämässä! 

Ylipäätään oli todella mukava viikonloppu ja ootan kovasti joulukuussa olevaa NYC matkaa näitten ja toisen piirin kanssa (Elias Suomesta tulee olee siellä ja oon todella innoissaan!) Mun piiri on siis D7150 ja kattaa aluenumeron 315 eli Upstate New York! 

Maija x

HOW AM I DOING

En oo taas vähään aikaan ehtinyt kirjoitella! Täällä mennään hyvää vauhtia kohti Halloweenia joka on täällä tosi iso juttu!

Koti-ikävä ei onneksi oo vielä iskenyt, päivät alkaa vaan menee paremmin vaikka takapakkeja onkin, ja alan saamaan enemmän kavereita sekä ihmiset on koulussa alkanu juttelee mulle oikeesti! 

Perhe mulla täällä on kuin oma perhe, ja aina löytyy jotain tekemistä kun tosiaan 7 henkeä plus minä! Asutaan ihan tuossa kylällä niin helppo kävellä vaikka puistoon tai kouluun. 

Maastojuoksu menee joka viikko paremmin, ja joukkuekaverit ja valmentaja on ihan ihmeissään että miten oon niin nopeesti kehittynyt! Tottakai en oo mikään hyvä, mutta 17-vuotiaana juoksun alottaminen suht epäurheilullisena ihmisenä (verrattuna muihin nuoriin täällä jotka on sitä juoksua/muita lajeja harrastanu koko ikänsä!!) alotan kesken kauden haha! 

Talvikauden aijon harrastaa indoor track, joka on siis peiaatteessa yleisurheilua. Lisäksi haluisin tehä All Shool Show'ta joka on siis iso musikaali koululla. 

Mun lempi aineita on espanja ja matikka, lähinnä siks että Suomessa mulla ei ois todellakaan aikaa opiskella espanjaa ja matikka on muuten vaan mun lempiaineita yleisesti ja täällä ehitään kunnolla käyä tunneilla läpi kaikki aiheet kun taas Suomessa pitää opetella tosi paljon ite kun kurssimateriaali on niin laaja! 

Mutta siis yleisesti täällä menee hyvin. Rotaryt on tosi mukavia, rakastan täyä kaupunkia ja haluun olla täällä. 

Vielä kysymyksenä että kiinnostaako jotakuta lukea jos kirjottaisin jokasesta viikosta sellasen lyhyen postauksen et mitä oon tehnyt? Entä kulttuurieroista? Jos tekisin videon jostain aiheesta? Kertokaa ideoita, koska jos saan jonkun tosi hyvän idean ni saan ehkä aikaseks kirjotettuu kiireen keskelläkin jotain. 

Maija x

HONESTLY, HOW DO I FEEL

Reilu kaks kuukautta on kulunut tällä puolella merta, eikä ne oo ollut mitkään helpoimmat. Tiesin valmiiksi, ettei tää tule olemaan mitään ruusuilla tanssimista. Ajattelin, että mulla tulee olemaan rankkaa, tulen itkemään ja nauramaan, tulen tekemään paljon uusia kavereita ja olemaan kiireinen. Mun ajatukset oli osittain oikeessa. Olin kesälomalla vielä kuukauden päivät, kun tänne tulin. Käytiin perheen kanssa niin Kanadassa kuin ostoskeskuksessa, mutta parina aamuna yksin Netflixiä katsoessa mietin, missä se kiireisyys on. Tämä tietysti riippuu perheestä, että millainen päivärytmi ja mitä tehdään. Jotenkin sen arjen tavallisuus iski aluksi päin kasvoja, kun vaihtariorientaatioissa ja muitten vaihtareitten blogeista oli saanut sellaisen kuvan, että jokainen päivä tulee olemaan täynnä seikkailua. Niinhän se onkin, ei ehkä vaan täynnä vesisafareita, vaeltamista, huvipuistoja ja suuria kaupunkeja. 

Kesän loppumetreillä ja parien ekojen koulu viikkojen aikana erityisesti yritin olla selailematta muitten vaihtareitten Instagram ja Facebook tilejä, tai katsomatta muitten Snapchatin Mystoryja. Se teki aika kovaa hallaa mielelle ja itsetunnolle, kun huomasi ettei itsellään ole kaverin kaveria, ja muilla näyttää olevan jo huikea ystäväporukka tai useampikin, joiden kanssa tehdään kaikkea hienoa.

En siis tuntenut ainuttakaan ihmistä mun koulussa kun sinne menin, eikä kukaan oikeestaan ollut kiinnostunut. Koitin kovasti jutella ihmisille ja moikkailla aina ja näin, mutta kyllä sen huomasi että suurimmalla osalla lopahti kiinnostus parin päivän jälkeen. Kuten useasti sanotaan, kaikki asiat tuntuu vaihtarina tuhat kertaa pahemmalta. Sen voin todellakin allekirjoittaa. 

Pahin tunne mahdollisesti on se kun tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja ei tunne olevansa tervetullut. Se kun vaikka kuinka kovin koittaa ottaa osaa keskusteluun ja pysyä mukana, eikä kukaan kuuntele. Ennen ajattelin, että jos porukassa on joku kuka on hiljaisempi ja ei ota kovasti kontaktia muihin, on itse päättänyt niin. Nyt tajuan, miten vaikeaa se on päästä juttuihin mukaan ja itsekin sorrun välillä vaan seuraamaan vierestä, kun en ymmärrä mitä on meneillään. Vaikka mulla ei oo mitään pahempaa kielimuuria missään kohtaa ollut, keskustelun seuraaminen on melkeenpä ainut juttu mikä tuottaa hankaluuksia normaalissa kanssakäymisessä. Mun pitää oikeesti keskittyä, että tajuan mitä on meneillään. 

Koulun alku oli pahin. En tiennyt ainuttakaan naamaa koulusta, ja kun joku tuli kysymään että kuka olen, eikä mua täällä aikasemmin ole näkynyt, pelasti mun päivän. Toisaalta lukuiset kerrat oon myöhästynyt tunnilta, kun oon siirtymisvälkällä vessaan jäänyt tirauttamaan kyyneleet kun tunnen olevani niin yksin. Olen tuntenut olevani taakka, yksinäinen, epähaluttu ja erillään muista. Olen hymyillyt, vaikka olen tuntenut kyyneilen polttavan. 

Olen onnellinen niiden vaihtareitten puolesta, keillä ei oo ollut mitään vaikeuksia millään tasolla. Mulla onneksi ne on ollut vaan henkisellä tasolla sopeutuessa. Joka viikko on kuitenkin aina parempi, mutta en vielä osaa sanoa, onko vaikeimmat ajat vasta eessä vai ohi. Mulla alku ei ole ehkä ollut kaverien suhteen se helpoin, sillä vaikka monet vaihtarit sanoneet "En tuntenut ketäön kun menin kouluun!" Niin siellä on aina joku naapuri, joukkuekaveri tms. jonka on aiemmin tavannut. Mulla vaan tollaseen ei ollut mahdollisuutta. 

Tiedän, että pystyn parempaan. Pystyisin parempaan tutustuessa kavereihin, tutustuessa Rotareihin, tutustuessa kaupunkiin. Pystyisin puhua enemmän, nauraa enemmän, hymyillä enemmän. Pystyisin olla spontaanimpi, pystyisin olla täysin välittämättä pikku jutuista, pystyisin olla sosiaalisempi. Pystyn uskoa itseeni joka tilanteessa. Ei, en ole epäonnistunut, en kadu mitään hiljaista hetkeä tai nieltyjä kyyneleitä. Se on elämää, elämää on myös se että kehittyy ihmisenä ja pyrkii aina tekemään parhaansa. Joka ikinen päivä mulla on täällä tavoite: Olla parempi minä. 

The exchange student. Vaikka haluan toki tuoda esiin että olen suomalainen ja olen vaihtari, niin olisi minusta parempi että minua kohdeltaisiin joka paikassa yhtäläisesti muiden samanikäisten kanssa. Loppupeleissä harvoja kiinnostaa täällä oletko vaihtari vai et. Haluaisin tulla katsotuksi minun itseni ja persoonani kautta, enkä sen että olen vaan joku tyttö tuolta Euroopan Pohjolasta. 

Jos joku suomalainen, erityisesti nuori, tätä postausta lukee, niin onko sinulle tullut mieleen miten sun kaupungin tai koulun vaihtareille kuuluu? Näyttääkö, että vaihtarilla on paljon kavereita ja että sillä on kivaa? Hymyileekö se? Uskon että näihin kaikkiin vastasit kyllä. KYLLÄ mä hymyilen, mä vaikutan siltä, että mulla on kavereira, mä vaikutan siltä että kokoajan on helppoa ja kivaa. Näin useammat on luulleet täällä. 

Häh, eikö vaihtareilla ookkaan aina kavereita? 

Maija xx

STREAM OF CONCIOUSNESS: SCHOOL

Eli tässä on kulunut jonkin aikaa kun viimeeksi ehin postata. Täällä en vaan löydä aikaa kirjottamiseen! Voisinkin kertoo kaiken koulusta mitä on nyt mielessä! Koulupäivät on silleen että jossain 7 am jälkeen lähen kävelemään koululle ja ekassa luokassa pitää istua pulpetissa 7:50. Koulu loppuu 2:21 pm jonka jälkeen on sellanen 30 min activity period, jonka aikana opettajat on yleensä luokissaan ja voit mennä kysymään apua tai tekemään sinne läksyt (eli käytännössä ns tukiopetus tapahtuu sillon), ja voit sopia opettajan kanssa jonkun päivän millon meet just tollon koulun jälkeen selvittää jotain aihetta mitä et oo ymmärtäny. Tosi fiksuu musta. Myös melkeen kaikki klubit toimii tollon tona aikana! 

Sen jälkeen yleensä n 3.15 pm alkaa reenit, ja meillä cross country reenit loppuu yleensä 4:30-5 pm aikoihin. Melkeenpä kaikki lapset tullaan hakee koulusta tuolloin vaikka ois lyhyt matka kävellä kotiin. 

Mulla on täysin sama lukkari koko vuoden. A päivänä on enkku(äidinkieli), tuplatunti fysiikkaa, espanja, ruoka, study hall(vähän niinkuin hypäri mutta sulle on kerrottu luokka mihin meet viettää ton tunnin tekemällä läksyjä, juttelet opettajan tai oppilaitten kaa ja sellasta), US history(vihaan tätä oppiainetta, koska pitää muistaa niiiin paljon ja ihan turhaa tietoa! Mutta mun on pakko opiskella juniorina ja toisaalta opettaja on ihan mukava), pre calc (niinku funktioita ja analyyttista geometriaa) ja sitten choir. B päivät on melkeen samanlaisia: enkku, fysiikka, studyhall, espanja, ruoka, studyhall, US history, pre calc, liikka. 

Tunnit täällä on vaan 40 min pitkiä ja ne menee tosi nopee ku on tottunu 75 min tunteihin! 

"Välkät" on vaan 4 min ja oon jo niihin kyllä tottunut. Täällä monet ei käytä kaappeja ollenkaan, mutta monet niinkuin mäkin käyttää kaappia vaan siihen että siellä on takki, lunch laukku ja kirjat joista ei tullu läksyä. Eli kaikki kantaa reppua kokoajan mukana. Ja ainiin, KAIKKI käyttää reppua. Monella on vielä sellanen The North Face urheilureppu. Ja fleecen käyttö on toinen tosi iso ujuttu, fleece päällä joka säällä! 

Koulusta voi ostaa lounaan ja se vaihtelee joka päivä, mutta esim ollut tacoja, pizzaa, pretzeleitä ja juustotikkuja. Itse tuon aina lounaan ja syön salaattia ja hedelmiä yleensä lounaaksi. 

Täällä mun koulussa on kirjotettu dress code mutta todellisuudessa sitä ei oo ees olemassa. Tottakai jos tuut tyyliin bikinit päällä kouluun niin sut passitetaan vaihtaa vaatteet. 

Täällä on käytössä hall passit joka kohtaan. Riippuen opettajasta saatat päästä vessaan tai kaapille parin minuutin ajaks ilman passia. Mutta jos haluut mennä vaikka studyhallin ajaks kirjastoon tai oot myöhässä tunnilta esim sen takia että olit opolla niin sulle kirjotetaan hall pass jossa lukee mistä oot tulossa ja monen aikaan ja että kuka sen on kirjottanut. 

Joka aamu on ekalla tunnilla ennen aamukuulutuksia lippuvala, eli noustaan seisomaan ja käsi sydämellä kohti lippua (joka luokassa liehuu USAn lippu) ja sanomaan lippuvala. Ite vaan seison nätisti, koska en tunne halua tai velvollisuutta tehdä sitä USAlle koska en tee sitä ees Suomelle.

Täällä elämä keskittyy TOSI paljon kouluun. Esimerkiksi tän viikon tiistaina oli viimeset kotikisat maastojuoksussa ja sen jälkeen oli joukkueen senior night ruokalassa eli kaikki toi ruokaa ja syötiin hyvin ja juteltiin jne. Sitten siirryttiin auditorioon ja siellä laitettiin joukkueen Seniorit istuu eteen ja niille pidettiin puheita muistoista jne kivoista jutuista ja pojat oli tehny hauskan videon kaikille Senioreille. Mein joukkueessa on vaan yhteensä neljä Senioria mikä on todella vähän. Sitten annettiin lahjat, pojat oli tehny sellasen selviytymispakkauksen joukkueen kahdelle Seniorille ja tytöt saman tyttö Senioreille. Tuona päivänä olin siis kahdeksan jälkeen kotona, ja olin lähteny aamulla aikasin Rotary kokoukseen joka alko 7 am! Eli tosi pitkä päivä eikä se oo ees ihmeellistä täällä. 

Ja täällä tosi vähän ollaan viikolla sosiaalista toimintaa ja tosi perhekeskeistä. 

Tää oli tällänen tosi aivopieru postaus, kirjoitettu Study Hallin aikana. Mutta jos on mitään kysyttävää koulusta, mun elämästä jne niin täällä kommenttia, askissa kysymystä, facebookissa viestiä, mitä vaan! Vastaan enemmän kun mielelläni. 

Maija xx