sunnuntai 8. toukokuuta 2016

MITEN SAIN KAVEREITA VAIHDOSSA


Voisin vähän puhua kavereista täällä, sillä ainakin mulla itellä oli ihan kamala pelko etten saa kavereita.


Mulla oli siis tosi vaikeeta päässä mukaan porukoihin, koska Marcellus on tosi tiivis ja klikkiytynyt koulu. Kun menin kouluun, niin en tiennyt ainuttakaan nuorta siellä, joten se vaikensi asiaa. Ekalla lounaalla mulla ei ollut mitään hajua minne kävisin istumaan, joten yhet senior tytöt jotka tiesi mut jostain (kaikki tietää uuden oppilaan näin pienessä koulussa haha), sano että hei Maija tuu mein kaa istuu. Koitin sitten siinä jutella ja päässä juttuihin mukaan, mutta huomasin että ei heitä oikeesti kiinnosta.


Meillä ruokalassa siis aina kaks pöytää on yhdistetty toisiinsa, joten mun vieressä toisessa pöydässä istuva tyttö sit alko juttelee mulle eikä oo kavereita näiden mun pöydässä istuvien kanssa. Seuraavilla lounailla sit istuin tässä tän kivan tytön pöydässä joka mulle oikeesti mun ekalla lounaalla jutteli, ja kaikista näistä tytöistä tässä pöydässä on tullu mulle ihan tosi hyviä ystäviä, meillä on siis oma sellanen pieni tyttöporukka, joka on aivan ihanaa.


Mun eka hyvä ystävä oli Crystal, joka istui siis siinä samassa pöydässä, jossa tää kiva tyttö eli Maggie istui. Crystalin kanssa oltiin molemmat siis maastojuoksujoukkueessa ja siten opittiin tuntemaan paremmin. Crystalin kautta tutustuin Toriin, joka sitten myöhemmin vaihtoi meidän kanssa samaan ruokailuun, ja istutaan nyt samassa pöydässä. Erityisesti Torista, Crystalista ja minusta on tullut tosi tosi tiivis kolmikko, ja voisin sanoa että he on mun parhaita ystäviä täällä.


Aluksi olin vähän pettynyt että nää tytöt halus olla mun kavereita, koska he on ns niitä fiksuja tyyppjä, eli ei niitä suosittuja ja cooleja. Jos pitäis lokeroida nää mun kaverit niin ne on niitä kivoja, fiksuja ja kunnollisia tyttöjä, joilla on kuitenkin sosiaalinen elämä haha. Kuitenkin opin, että vaikkei oo "popular kid" niin voi kuitenkin olla tykätty. Opin myös, että kaverien määrä ei korvaa laatua. Ollaan tehty tyttöjen kanssa vaikka mitä kivaa, vaikka ei ehkä niin paljon mitä oltais Suomessa, koska täällä ei viikolla hirveesti tehdä mitään sosiaalista, jos oot hyvä koulussa koska kaikki aika menee kouluviikolla läksyihin ja koulu urheiluhin.


Mulla siis oli vaikeeta saada kunnon kavereita, ja ekat ihmiset kenen kaa tein jotain vapaa-ajalla oli Crystal ja Tori Halloweenina, jos ei vaihtareita lasketa.



Vaihtarit tulee olee sun kavereita no matter what. Joten suosittelen pitää yllä niitä kaverisuhteita, vaikka oiskin kiire ja ette ehtis näkee. Vaihtarit tajuaa sua useimmiten 100 kertaa paremmin kuin sun kohdemaan kaverit, vaikka molemmat tietysti on tärkeitä. Ei sitä tajua miten tärkeitä ne vaihtarikaverit on, ennen kuin pääsee sen kokee. Ekassa orientaatiossa syyskuussa kukaan ei tuntenu toisiaan, suurimman osan englanti oli tosi huono vielä ja ei oikeen tiedetty että mitenpäin olla. Nyt ollaan kun yks iso perhe, voijaan puhua vaikka mistä ja kaikki tulee toimeen keskenään. Aivan ihanaa.


Joten lopuksi voisin kertoa vinkin miten saada kavereita, erityisesti pienellä paikalla yhdysvalloissa. Jo ennen koulun alkua jos sulla on mitään mahdollisuutta päästä tekemisiin sun koulua käyvien nuorten kanssa, mee mukaan. Se varmasti helpottais jos ois koulussa sit tuttuja naamoja kun se alkaa. Sitten toinen vinkki, älä kato päällepäin keneen kannattaa tutustua. Oo mukava kaikille ja juttele itse oma-alotteiseti.



Joko susta ollaan tooosi kiinnostuneita ja kaikki haluaa olla sun kaveri, tai ketään ei kiinnosta kuka sä oot tai mitä sä teet, niin kuin mulla oli haha. Koita olla kaikkien kaveri. Oo tosi avoin ja rohkea, itellä oli ihan kamala kynnys mennä juttelemaan jollekin puolituntemattomalle tai tuntemattomalle aluksi, sillä itseluottamus oli aivan nolla ja olin kirjaimellisesti ihan yksin. Kuitenkin tosta pääsee yli vaan kyyneleillä ja rohkeudella.


Koita olla se vaihtari, jota ei mielletä vaan siksi "ulkomaalaiseksi tyypiksi". Se saattaa viedä aikaa tai se saattaa olla että jo ekana koulupäivänä sulla on jo täysi kaveriporukka. Se on yksilöllistä, mikään tapa saada kavereita ei oo huonompi kuin toinen.

Maija x

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti